Matkakertomus kesäretkeltä Urjalaan 1.8.2026

Yhdistyksen kesäretki suuntautui Urjalaan Pentinkulman päiville ja Väinö Linnan maisemiin. Matkaan lähti 12 jäsentä ja avecia nauttimaan täysipainoisesta matkaohjelmasta hienossa säässä.

Pentinkulman päivät on jo 49 vuotta vanha kirjallisuustapahtuma, jonka monipuolisesta ohjelmasta olimme valinneet seurattavaksemme E80 -esikoiskirjailijapaneelin.

Vuosittain Urjalaan valitaan 12 edellisvuonna esikoisensa julkaissutta kirjailijaa, joille järjestetyssä monipäiväisessä seminaarissa untuvikot saavat paljon tietoa esimerkiksi kustannussopimuksista ja voivat verkostoitua keskenään ja Pentinkulman päiville kokoontuvien muiden kirjailijoiden ja kirja-alan toimijoiden kanssa. Urjalan kokemukset ovat uraansa aloitteleville monella tapaa arvokkaita ja ”eskarit” saavat myös seminaarin avulla lisäjulkisuutta teoksilleen.

Paneelin vetivät kirjailijat Maria Laakso ja Erkka Mykkänen. Kuusi kirjailijaa vastaili kysymyksiin, kuusi muuta luki otteita kirjastaan. Ainakin minun alkoi tehdä mieli lukea joka ikinen esitelty teos kun paneelia kuunteli. Esillä oli monipuolinen kattaus eli kirjallisuuden lajeja ja aiheita, esseistä novelleihin.

Mukana olivat:

Aarnos, Osma: Valvomo 4/pp (Tammi) 

Airola, Laura: Mola mola (Otava) 

Haanpää, Päivi: Retro (Hertta Kustannus) 

Heimonen, Riitta: Äkkiä on ilta (WSOY) 

Hohko, Joel: Volodjan pojat (WSOY)

Härmä, Milla: Loma (WSOY) 

Isometsä, Sanni: Katoamiskertomus (Kustantamo S&S)

Kask, Evelin: Hurmos (Otava) 

Pihlakoski, Loviisa: Sairastapauksia (Siltala)

Rantama, Vesa: Runominän vuosi (Siltala) 

Sola, Laura: Sadannella sivulla kuolee koira (Tammi) 

Åke, Susanna: Eläjä (Otava) 

Paneelin jälkeen suuntasimme Urjalan kirjastoon tutustumaan Väinö Linnan työhuoneeseen, joka on siirretty sellaisenaan hänen Hämeenpuiston asunnostaan. Kirjastolta matka jatkui kaupunkiopas Aila Lankisen johdolla Väinö Linnan reitille. Sen varrella pysähtelimme paikoissa, joita Linna muisteli kirjoittaessaan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaansa. Hän sijoitti Koskelat ja muut romaanihenkilöt itselleen tuttuun ympäristöön ja monet esimerkkinä olleet talotkin ovat edelleen nähtävillä. Linnan kotitalosta on jäljellä vain kivijalka, mutta oppaan johdolla saatoimme helposti kuvitella millainen Väinön lapsuudenkoti on ollut.

Ryhmämme pääsi tutustumaan perusteellisesti Ittellisen torppaan, joka on voinut olla suutarin torpan esikuva, ja Koskelan torppaan, joka on nimensä mukaan juuri sellainen kuin millaiseksi Linna sen on kirjassaan kuvannut. Torppien sisätilat herättivät paljon muistoja ja keskustelua. Somahan niissä on kesällä vierailla, vaan millaista onkaan ollut elämä talvipakkasilla.

Pääkohteiden lisäksi näimme monia muita kohteita, mm. Honkolan kartanon, kirkon ja työväentalon. Asiantunteva oppaamme kertoili värikkäästi paikallishistoriaa ja kuinka Linna on sitä käsitellyt teoksissaan.

Päivän päätteeksi tutustuimme vielä pikaisesti Nuutajärven lasikylään ennen kotiinlähtöä.

Netistä voi tulostaa Väinö Linnan reitistä opasvihkosen https://www.visiturjala.fi/vaino-linnan-reitti, jonka avulla reitin voi ajella itsekseen koska vain, mutta oppaan kanssa matkasta saa taatusti enemmän irti. Moniin kohteisiin pääsee sisälle vain oppaan seurassa. Kohteet on esitelty myös mobiilioppaassa https://tarinasoitin.fi/vainolinna.

Pentinkulman päiviä järjestävät Väinö Linnan seura ja Urjalan kunta yhteistyössä eri tahojen kanssa, https://pentinkulmanpaivat.fi/.

Arja

PS. jostakin syystä en saa kuvatekstejä tallennetuksi, olen pahoillani! Ryhmäkuva on otettu Koskelan torpan edessä, Pirkko kurkistaa Ittellisen torpan ovelta, josta myös sisäkuva kangaspuineen. Opas ryhmän kanssa Linnan synnyinkodin raunioilta.

Paneelin osanottajat vasemmalta oikealle: Maria Vaara (paneelin vetäjä), Päivi Haanpää, Sanni Isometsä, Milla Härmä, Susanna Åke, Vesa Rantama, Riitta Heimonen, Laura Sola, Osma Aarnos, Loviisa Pihlakoski, Evelin Kask, Laura Airola, Erkka Mykkänen (vetäjä)